Hieman erilaiset junasukat ;)

Oon keväästä saakka halunnut tehdä babylle vähintäänkin yhdet villasukat jos en muuta, mutta sopivia lankoja ei ole ollut (mulla oli aluksi tarkka visiokin niistä, jouduin tosin siitä lupumaan ;)) ja inspiraatiokin neulomiseen välillä aika hukassa.. Nyt kuitenkin vajaa pari viikkoa sitten pääsin äidin kyydillä käymään kunnon lankakaupassa ostelemassa lankoja ja puikkoja ja päädyin ensimmäiseksi tekemään tummanharmaat junasukat (joku soft line exclusive alpaca superwash baby alpaca :P) tällä ohjeella. Mutta, kuten ehkä näette näistä tuli hieman erilaiset.. :D Olin siis kiireessä pyytänyt äitiäni kirjoittamaan villasukan varren ohjeen lapulle tästä mun koneelta, koska oltiin lähdössä kylään ja halusin jo heti aloittaa sukan neulomisen. :) Hieman ihmettelin neuloessa, että vähän on erinäköinen varren "jousitus" (en keksi parempaa sanaa :D) mutta oletin että kaikki kuitenkin ihan hyvin. No, siinä vaiheessa kun menin katsomaan lisää ohjetta kun olin koko varren tehnyt niin huomasin että äitini oli vahingossa jättänyt yhden kohdan kirjoittamataa, eli kun ohjeessa on "neulo 4krs nurin, 4krs oikein ja 4krs nurin" niin äitini oli unohtanut tuon vikan 4krs nurin ja kirjoittanut vain 4krs nurin, 4krs oikein. :P Mun sukkiin tuli sitten siis vain yhdet "jousitukset". ;) Ihan kivat näistä mun mielestä silti tuli, MUTTA! Toinen juttu :( Jostain syystä mun käsiala muuttuu (yleensä tiukemmaksi) tälläsissa kaksiosaisissa jutuissa, eli just vaikka villasukissa, niin toinen tuleekin paljon pienemmäksi! :O :( Tosi tosi ärsyttävää, ihan samalla ohjeella, silmukkamäärällä, puikoilla ym teen, ja muka yhtä tiukkaa tai löysää, mutta siitä huolimatta käy näin, jos kuvista saa selvää niin toisen sukan varsi on paljon lyhyempi ja kapeampi kuin toisen, vaikka silmukoita ja kerroksia sama määrä. Sukkaosuus, tai tuo jalkapöytä ym, on onneksi suht samaa kokoa mutta versi täysin eri! :( Harmittaa paljon, mutta eipä tuolle kai mitään voi... Jos jollakulla on antaa vinkkejä joko toisen sukan venyttämiseen tai toisen kutistamiseen niin kertokaa ihmeessä, pyydän!! ;) Tai neuvoja tulevaisuuden varalle miten pystyisin tälläiset välttämään!?

Ja sitten toiseen aiheeseen.. Eilen illalla myöhään mulla alkoi ihan yhtäkkiä kovat supistukset ja menkkakivut, ne oli jo niin voimakkaat, että ajattelin (varovasti) että jos ne siitä yltyy niin synnytys se on, jouduin nimittäin jo olemaan kummallisissa asennoissa ja puuskuttelemaan ja vaikka mitä.. Vaikka en ruvennut vielä mitään järjestelyitä tai mitään tekemään ajatellen että ne saattaa hyvin mennä ohikin, niin sen verran todelta tuntui että sanoin miehelle, että kannattaa mennä nukkumaan jotta on ehtiny ees sit jonkin verran nukkua jos tulee lähtö, ja mies siitä aika pian sitten menikin. Ite en kuitenkaan pystynyt vaan valvoin koneella ym ja supistuksia tuli koko ajan ja muutenkin oli kipuja, joskus lähempänä puol 2 yöllä olin sitten niin väsynyt että sain nukahdettua kivuista huolimatta. Aamulla heräsin joskus pikkusen yli 6 ja tajusin että kivut ja supistukset vaan jatkui. Tyttö heräs myös sillon ennen puolta 7 ja tuli meiän sänkyyn, yritettiin vielä nukkua mutta tyttö ei enää saanut unta, mut mies oli nukkunu niin hyvin ja ties että mulla oli kauhee olla enkä ollut paljoa nukkunut niin se sit jossain vaiheessa 7 ja 8 välillä nous tytön kanssa ja mä jäin "nukkumaan". Olin niin väsynyt ja kipuinen että enemmän tai vähemmän nukuin koko aamun, joskus puol 10 tai jotain vaihdettiin miehen kanssa, mä menin syömään aamupalaa ja pitämään seuraa tytölle ja mies palas sänkyyn (mies ja tyttö on siis olleet flunssassa noin viikon ja se on vaikuttanu meihin kaikkiin), kunnes tyttökin halusi jo puol 11 aikoihin mennä nukkumaan takas ja hetken mietittyäni menin minäkin. Puol 1 päivällä herättiin sitten kaikki ihan kunnolla, mutta siihen saakka tosiaan enemmän tai vähemmän nukuin kipuja ja väsymystä pois. Tää päivä on sitten ollut koko ajan supistuksia ja kipuja (ihan päivällä ei ihan niin paljon), välillä on sellasia pieniä, kiristää vaan inhottavasti mahassa ja tukala olla, mutta sitten välillä ihan sellasia tuskasia, mitkä tuntuu ihan joka paikassa; selässä, mahassa, alapäässä/pepussa ja jopa tosi pahasti jaloissa! Oon välillä päästelly hirveitä huudahduksia ym ja välillä oon ihan vaan itkenyt kun koko ajan niin kipeetä, välillä en pysty muuta kuin maata ja yhessä vaiheessa jopa jouduin konttaamaan toiseen huoneeseen kun en pystynyt kävellä. :( Puuskuttelua ja puhevaikeuksia myös ajoittain, sellasta kaikkea kivaa mitä nyt voi olla kun supistaa pahasti.. SILTI tuntuu että ei tää nyt vielä oo käynnistynyt.. :( Inhottaa ja itkettää niin paljon se, että joutuu ns turhaan näitä kipuja kestämään, ihan sama vaikka sattuiskin jos ne oikeesti olis sitä synnytystä, mutta kun nää vaan kestää ja kestää ja vaikka vaikeeta ja kipeetä onkin niin pystyn kuitenkin kotona olemaan eikä radikaalisti oo tullut niin pahempi olo että ajattelis että nyt täytyy lähteä sairaalaan.. :( Toivon siis todella että nää pahenis ihan kauheesti yhtäkkiä tai  että nää ois vähintäänkin saanut jotain aikaseks tuolla, ettei kaikki olis ihan "turhaa". Saa nyt siis nähdä kauan tätä kituuttelua jatkuu vai meneekö nääkin vielä kenties yhtäkkiä ohi ilman synnytystä.. Toisaalta nyt loppuviikko olis aika hyvä aika syntyä, koska oon vitsaillu että ihan varmasti syntyy nyt ke-pe koska mun isä on reissussa sillon ja on siis ykköshoitaja tytölle :P Lisäksi mun äiti lähtee viikoksi Norjaan huomenna, eikä siis pääsis kattomaan vauvaa kun aikasintaan viikon päästä.. :) Mutta katotaan, yritän olla hyvällä mielellä ja hätiköimättä (neuvolassakin eilen päivällä ihmeteltiin kuinka jaksan ihan rauhassa ja hyvällä mielellä vielä hymyillä ;)) vaikka nyt alkaakin olla jo aika hankalaa ja tuntuu että alkaa jo itkettämään tämä olo ja odotus...

Sitten vielä kaiken päälle tulin tänään kipeeks. Kuten kerroinkin niin mies ja tyttö olleet melkein viikon pahassa flunssassa, ja mä oon onnekseni säästynyt pahimmalta, mutta sitten tänään tein virheen ja ajatuksissani iloitsin asiasta, niin jopas sitten tänään illalla joskus 7 aikaan varmaan niin pamahti aivan järkyttävä kurkkukipu, lisäksi pääkipua, silmäsärkyä, ym ym kaikkea semmoista ihanaa flunssasta ja kuumeista oloa... :( Ihan yhtäkkiä siis tuli kovana päälle ja olo on sellanen että ens yöstä ja huomisesta tulee varmasta tosi i-h-a-n-a. Nyt just on sellanen olo että ah mä rakastan elämää, hirveet supistukset ja kivut, flunssa ja siihen liittyvät kaikki säryt, kipee ja väsynyt ja kiukkuinenkin perhe, isovanhemmat ja muu "synnytysapu" ei oo kotona ja kaikkea sellasta.. Suokaa anteeksi tämä valitus! <3 Mä meen kohta nukkumaan, toivon tosissaan että saisin nukuttua ja että huomenna olis parempi päivä, palailen tännekkin toivottavasti iloisemmissa merkeissä! :) Hyvät yöt,

Catya